Kirpputori

Viime aikoina sieltä täältä on pullahtanut esiin kysymys: onko Milanossa kirpputoreja (ital. mercato delle pulci)? Tästä innostuneena päätin tarttua sulkakynääni ja raapustaa aiheesta muutaman rivin.

Kaupunki on pullollaan perinteisiä, kaduilla järjestettäviä markkinatoreja, joissa kaupataan kaikkea mitä keskivertotavaratalosta voi kuvitella löytävänsä. Ehkä enemmänkin. Jos asiaa tarkastelee puhtaasti taloudellisesta näkökulmasta, kirpputorikulttuuri ei ole iskostunut tavallisen milanolaisen perheen arkeen ihan siitä syystä, että markkinoilta saa hyvää ja tuoretta tavaraa huokealla hinnalla. Minustakin markkinat ovat kivoja hankintapaikkoja. Esimerkiksi kotikatumme muuttuu perjantaiaamuisin toriksi, josta on kätevä noutaa ostokset ennen töihin lähtöä.

Markkinatoreja voit bongata useilta Milanon kaduilta maanantaista lauantaihin.

Katumarkkinoilta voit hankkia melkein mitä vaan. Hinnat ovat huokeat ja kiinteät.

Jos taas miettii, että onko pakko ostaa kaikki uutena, päästään kierrätyksen ensimmäiselle portaalle. Toki Milanossa on kirpputoreja. Kiinteitä, huoneistoissa toimivia kirppiksiä tosin on vain muutama ja omasta vinkkelistä katsottuna ne on sijoitettu hankalasti kaupungin toiselle laidalle. Kolmessa olen käynyt - kerran kussakin - eikä kokemus ollut niin järisyttävä, että olisi tehnyt mieli kirmaista uudestaan. Enkä sen takia osaa suositella niitä suomalaisen kirpputorikulttuurin vesoille.

Viime aikoina katumarkkinoillekin on ilmestynyt käytetyn tavaran kauppiaita, mutta luulen, että yhä vielä tunnetuimpia käytetyn tavaran vaihtopaikkoja ovat muutamat, kerran viikossa tai kuukaudessa pidettävät teematorit, kuten Fiera di Sinigaglia, Mercatone dell'Antiquarito sul Naviglio Grande, El mercatel su la Martesana ja Festival Park. Me käymme myymässä käsitöitä Martesanan rannalla, mutta käytetyt vaatteet ja muut romppeet roudaamme festivaalipuistoon.

Naviglion antiikkimarkkinat joka kuukauden viimeinen sunnuntai. Erityisesti keräilijöiden ja vanhan tavaran ystäville.

Naviglio tunnetaan myös taiteiljakorttelistaan, jossa taiteiljat ottavat sinut avosylin vastaan.

Festival Park on Milanon suurin kirpputoritapahtuma, jonka kirjavaa tavaratarjontaa läpikäydessä sunnuntaiaamu hurahtaa rattoisasti. Muutamassa sadassa myyntikojussa kaupataan sulassa sovussa vanhoja ja käytettyjä tavaroita sekä itse valmistettuja tuotteita. Tyrkyllä on perinteisiä artikkeleita - kuten vaatteita, asusteita, koruja, koriste-esineitä, kirjoja, levyjä, kodinkoneita, elektroniikkaa, työkaluja, harrastevälineitä sekä lemmikkien tarpeistoa - yhtä lailla kun harvinaisempia keräilykappaleita ja käsitöitä. Torilta löytyy myös lähialueiden pientilojen tuotteita, elintarvikkeita ja jalosteita.

Nämä ovat todelliset ostajan ja tinkijän markkinat. Useat tuotteet vaihtavat omistajaa yhdellä eurolla, mutta krääsää saa toki halvemmallakin. Toisaalta arvo- ja laatutuotteista pitää oikeutetusti pulittaa korkeampi hinta. Myyjälle tilanne on tällä hetkellä kinkkinen, koska myyntipaikan päivämaksu on korkea. Me olemme ratkaisseet asian jakamalla kustannukset kahden talouden kesken ja toimittamalla myyntiin muutamia kärkituotteita niin, että ainakin menot saadaan peitettyä.

 

Festival Parkin tavarapaljoutta. Kirpputorihengessä esillelaittoa ei kannata säihkätää, vaan voit käydä reippaasti penkomaan tavaramerta. (Kuvat vitalowcost)

Menneenä sunnuntaina olimme pitkästä aikaa kirppiksellä tyhjentämässä kaappeihin kertynyttä vaate- ja tavarakertaa. Varhaisen aamun pilviverho väistyi puoleen päivään mennessä ja väki oli hilpeällä tuulella. Edes yksi tangostamme huomaamattomasti ilman maksua jonkun markkinakävijän kassiin pujahtanut vaatekappale ei onnistunut sumentamaan myynti-innostusta.

Lieveilmiö suurmarkkinoilla ovat sinne pesiytyvät kerjäläiset, näpistelijät ja varastetun tavaran kauppiaat. Vaikka alueella vartiointi toimii, lajinsa edustajia täältäkin bongaa. Luulen, että meiltäkin aikojen kuluessa varastetut polkupyörät ovat päätyneet vastaavanlaisille rompetoreille. Ja kuten sanottu, myös myyntikojuista tavaraa tuppaa haihtumaan, jos silmä herpaantuu.

Myymälä auki klo 7-15. Meillä palvellaan hymyssä suin.

Mutta silti. Touhu on mukavaa, kun sitä pääsee tekemään silloin tällöin. Myyntihuumassa muistin soittaa yhden onnittelupuhelun. Olihan sunnuntai isänpäivä!