Kodin joulutunnelma on yhä kadoksissa kuin kuuluisa suolikaasu Saharassa. Muutama jouluhankintoja sisältävä pieni pussukka koristaa kirjahyllyä kuin muistutuksena siitä, että koti on kelvottomassa kunnossa koristelulle.Vaan sellaisena se saa pysyä vielä muutaman päivän.
 |
| Kuka mainitsi liskojen yön? Päiväkin voi joskus olla sellainen. |
En tiedä kuka keksi ripotella lähes kaikki meidän ohjelmistojen tuotantoonmenot tänä vuonna niin, että vuoden aikana monta tärkeää tapahtumaa on jouduttu perumaan tai jättämään väliin. Joulua ei sentään peruta, mutta kun sekä ennen että jälkeen mennään taas tuotantoon, niin harmittaahan se. Suomeen ei päästä. Viime hetken paniikki alkaa nostaa päätään ja päivässä saadaan aikaan enemmän harmia kuin hyvää. No ei ehkä ihan näin, mutta aikaa hukataan surutta.
Ja tunnetusti aika on rahaa. Se tässä kimposi mieleen miettiessäni että kuinka toimia, kun taas pitäisi pulittaa 2 euron kiinteistövero vuokrayksiöstämme. Vuokranantajalta tuli pyyntö suorittaa maksu heidän liitelomakkeellaan. Varttiminuutin pohdinnan jälkeen olen päättänyt uhmata käskyä ja maksaa veron toistamiseen verkkopankin kautta. Maksun hyväksymisilmoitus saa kelvata todisteeksi siitä, että verotaakka on pudonnut harteiltani tämän vuoden osalta. Verkkopankkimaksusta posti veloittaa euron per itsemaksettu lasku. Vaihtoehtona on pyytää ja olla saamatta puoli päivää palkatonta vapaata kahden euron siirtämiseen valtiolle henkilökohtaisesti postin asiakastiskillä. Otan siis tietoisen riskin siitä, että minua paheksutaan hetken aikaa vuokranantajan puolelta. Mutta kun aika on rahaa eikä kumpaakaan ole koskaan riittävästi varsinkaan näin joulun alla.
 |
| Tänään pelasin aikaa ja säästin rahaa. |
Joulustressiäkö? Ei sentään. Ihan yleisesti ottaen hapan hetki turhan ja turhauttavan byrokratian edessä. Huomenna verokarhu, päättömät projektituotokset ja mielensä pahoittanut vuokranantajan edustaja on taas laulettu suohon, ja joulukin saa tulla pikkuhiljaa.
Kommentit
Lähetä kommentti