La vita è bella - varsinkin lomalla

On taas se aika vuodesta, jolloin loma on lähellä. Tosin takanapäin. Tai melkein, koska lomapäivien rippeitä taputtelemme vielä muutaman päivän ajan kotioloissa ja pääasiassa arkisia asioita askarrellessa. Takana on kuitenkin kaksi viikkoa aurinkoisia ja iloisia tuokioita perheen, sukulaisten ja ystävien kanssa.

 Sateet väistyivät ja kesä saapui Suomeen samaan aikaan, kun meillä alkoi vuotuinen elonkorjaus ja kokemusten keräys. Tänä vuonna mulla ei ollut erityisiä odotuksia loman suhteen puhuttamakaan todo- tai mustdo-listoista, vaan ajattelin astua lomalle yllä sama suunnittelemattomuuden viitta, jota olen kantanut koko kuluneen vuoden.

 Ja niin menimme hetki kerrallaan huolettomasti huldaillen, mikä loppujen lopuksi osoittautui toimivaksi ratkaisuksi. Olo oli kevyt ja mieli rento, eikä aiemmilta vuosilta tutuksi tullut riittämättömyyden tunne nakertanut omaatuntoa kertaakaan. Loppukirikiirekään ei hyökännyt päälle päivien hiipuessa, vaan loppuun asti leijailimme höyhenenkevyesti. Vasta kotona Milanossa iski lomakrapula, joka onneksi irrotti käpälänsä mielestä ja kropasta vuorokaudessa. Toisin kuin sukulaisensa ehta kohmelo, joka näillä vuosirenkailla saattaa kyläillä kehossa parikin päivää.

 Mitä kaikkea Kuopiossa ja Helsingissä voikaan tehdä elokuussa, kun kansa kylpee auringossa muuallakin kuin Naantalissa ja helma on ystäviä ja tuttuja pullollaan?

 Kuopiossa voi pilkkiä kauppatorin Mualiman Navassa, vaikka seuraavaan jääkauteen on vielä rutkasti aikaa. Hyviä neuvoja saa konkareilta. Tällä kertaa savon- ja milanonmurteen kielimuuri taisi kuitenkin kasvaa liian korkeaksi, koska avuliaasta tukijoukosta huolimatta lounasta söivät vain lohet.

Seuraava oppitunti maaliskuun auringon alla aidossa miljöössä kantavalla jäällä.
 Kuopiossa voi osallistua kansainväliseen matkamotoristien kokoontumisajoon Finitaan joka toinen vuosi. Parillisina vuosina kokoonnutaan Italiassa. Oma Hornetilla kulkeva ura on tällä hetkellä seisontavakuutuksessa, mutta lentokoneella, linja-autolla ja pakettiauton tavaratilassa perille pääsee yhtä lailla. Kaiken kaikkiaan Kuopion Rauhalahdessa vierähti taas aivan ihana viikonloppu jälleennäkemisten ja uusien tuttavuuksien kera. Finita-kokoontumiseen ja matkamoottoripyöräilyyn palaan ihan varmasti uudemman kerran syksyn aikana.

Kuopion moottoripyöräklubin kummitus.
 Kuopiossa voi orava ottaa pääkokin roolin grillausiltapäivänä, kun grillauskansa on keskttynyt sangriaan, hyvään musiikkiin ja penkomaan hauskoja muistoja menneisyydestä.

Tässä pallossa eivät kypsy tammenterhot eivätkä männynkävyt, vaan kunnon saunamakkarat.
 Kuopiossa voi pyöräillä kymmeniä kilometrejä Kallaveden äärellä. Kimaltava vesi kuuntelee tyynenä tai liplattaa mukana, jos olet rupattelutuulella. Kallansillat, Saaristokatu, Saaristokaupunki, Särkilahti, Haapaniemi, Väinölänniemi ja Kuopion satama muutamia väyliä mainitakseni. Olet sitten liikkeellä äidin ja hyvän ystävän kanssa tai yksin, älä unohda aurinkorasvaa. Veden äärellä pitkäksi venyvä tankkauspitstop voi aiheuttaa paloa poskipäissä ja nenännykerössä.


 Kuopiossa voi iloita myös sisävesistä, kuten lammenrannalla hengailusta ja paljukylvystä. Molempia voi harrastaa omassa rauhassa, mutta seurassa nämä aktiviteetit ovat paljon mukavampia.

Valkeisenlammen virkistysalueella vapaapäivä kuluu rattoisasti hiekkarannalla löhöillen ja puistoissa viipyillen. Ennen piknikin alkua ruokahalun saa hereille kiertämällä lampi.
Paljussa viihtyvät niin viikingit kuin kukkahattusedät.
 Kuopiossa voi löytää itsensä jalkapallostadionilta, jossa junioreiden peliä katsellessa saattaa unohtua muistelemaan sitä, kuinka itse juoksi samanikäisenä pallon perässä pää täynnä peliuraan liittyviä unelmia. Nykyään Savon Sanomat Areenana tunnettu keskuskenttä on toiminut Kupsin ja Pallokissojen kotikenttänä vuodesta 2006. Siihen asti palloa pelattiin Väinölänniemen kauniissa maisemissa.

Jos Federicosta olisi tullut jalkapalloilija...
 Kuopiossa voi kiivetä Puijon torniin, josta kaupunki avautuu henkeäsalpaavan upeana. Sinisen, valkoisen ja vihreän yhdistelmä malaa kuvan seesteisestä, vehreästä ja virkeästä luonnonläheisestä savolaisesta metropolista.

Puijon ravintola tarjoilee myös silmänruokaa. Tunnin aikana ravintola pyörähtää täyden kierroksen, joten ruokaillessa kaupunki esittäytyy joka kulmasta.
Puijon hyppyrimäet ovat myös japanilaisten mäkimiesten suosiossa. Menossa hyppäjien kesäharjoitukset.
 Kuopiossa voi syödä aidot pohjoissavolaiset pizzat, jotka kipuavat italialaisessakin pizzamittapuussa kärkipaikoille. Paitsi maku myös letun koko sai kehuja. Pinkeän vatsalaukun painuttamiseksi ruoansulatukselle kannattaa tarjota korkillinen suomalaista espressoa.

 Kuopiossa voi pulahtaa iltauinnille auringonlaskun saattamana. Jos pyyhe on unohtunut repusta, kannattaa varautua siihen, että rantahiekkaa kulkeutuu vaatteiden sisällä pienen hiekkakakullisen verran kotiintuomiseksi.

Hempeät ilta-auringon säteet kylpevät yhdessä uskaliaiden uimareiden kanssa Julkulan rannassa.
Näin kauniisti Kuopio hyvästeli meidät tällä kertaa.
 Helsingissä voi suunnistaa Sibeliuksen puistoon monumentin äärelle matkapäivän päätteeksi. Hiljaisena iltana  on helppo antautua hetkeksi musiikin pauloihin ja kuvitella kuinka mahtipontisesti urkupilleistä kajahtaa Finlandia

Sibelius-monumentti nimikkopuistossaan Töölössä.
On kiehtovaa kulkea taideteoksessa kuunnellen pillistössä syntyviä kaikuja ja ääniä.
 Helsingissä voi kulkea yli 130 kilometriä meren rantaviivaa. Reitin varrella näkee ja kokee monenlaista ympäristöä lähes koskemattomasta luonnonrauhasta vilkkaaseen torielämään. Unohtamatta mahdollisuutta monipuoliseen liikkumiseen tai ihan vaan kauniissa miljöissä hengailuun.

Leppoisa kesäilta Merikannontiellä, taustalla Cafe Regatta.
Vaalean purppura Suomenlahti toivottaa hyvää yötä.
 Helsingissä voi Senaatintorilta singahtaa Kauppatorille, joka varsinkin aurinkoisena päivänä on varsin vilkas basaari. Sadonkorjuuaika näkyy myyntikojujen näyttävinä ja mehukkaina esillelaittoina. Sulassa sovussa torilla kauppaa käyvät matkamuistokauppiaat, käsityöläiset ja tuoretavaroiden myyjät. Katukahviloiden ja -ravintoloiden valikoimista löytyvät monet perinneherkut.

Hyvää huomenta. Mitä tänään saa olla tuoretorilta?
Paistettuja muikkujakin oli saatava. Kaksi kertaa.
 Helsingissä voi ottaa Kauppatorilta lautan ja hurauttaa sillä aina yhtä ihanaan Suomenlinnaan. Unescon maailmanperintöluetteloon liitetty merilinnoitus ja idyllinen, hiukan boheemikin kaupunginosa sijaitsevat kahdeksalla saarella, jossa vuosittain vierailee tuhansia kävijöitä. Meitä oli seitsemän.

Varttitunnin lauttamatka Kauppatorilta Suomenlinnan saareen. Tukholmaan risteilevät vielä odottavat omaa lähtöään.
Taustalla Suomenlinnan kirkko, jolla on toinenkin merkittävä rooli saarella. Se nimittäin toimii myös majakkana.
Kapean Kustaanmiekan kautta kulkevat suuret matkustaja-autolautat. Navigointi salmen läpi on mielenkiintoinen tehtävä jokaiselle luotsille.
 Helsingissä voi rauhoittua herne- ja pähkinäpitoiselle piknikille juomapussin kera. Viheriön retkeilyyn voi valita lukuisista puisto- ja virkistysalueista, kun vaan muistaa siistiä paikan poislähtiessä. Aperitiivipiknikin jälkeen kannattaa piipahtaa pihvi- ja punaviinikaupan kautta Teurastamolle grillaamaan. Omat safkat ja positiivinen mieli takaavat onnistuneen illallisen ulkoilmassa. Helsingistä on myös hankala poistua, ellei ainakin kerran ole käynyt haistamassa maalaismaisemaa Zetorissa, jossa "Minä sinulle herkut näytän".

Aperitiivipiknik Suomenlinnassa.
Tällä kertaa makumaailmassa herkullisuudellaan yllätti grillattu lammas. Kertakaikkiaan gnamgnam. Myös aavistuksen verran tulisesti maustettu possu kierrettynä vartaaseen oli uusi mukava tuttavuus. (Kuva Tintti Felt)
 Muun muassa tälläisia juttuja me touhusimme tällä kertaa. Loman aikana vietimme myös useita  unohtumattomia, mutta henkilökohtaisempia hetkiä läheisten kesken. Vaan mikä tekee lomasta omassa kotimaassa erityisen? Mun mielestä se, että Suomessa saa tuntea ja tehdä mukavia asioita tärkeiden ihmisten kanssa omalla äidinkielellä. Tuulahduksen jälkeen arki Italiassa maistuu taas hyvältä kuin makeat mansikat, kanttarellikastike, uudet perunat, lämminsavulohi, poronkäristys ja kaalikääryleet.

 Vielä makuasioista puheenollen Suomessa herkkutateista unelmoiva italialainen viimeistään oppii laittamaan asiat paremmuusjärjestykseen. Kanttarelli ja tatti kamppailivat, kanttarelli voitti. Toki molemmat sienet ovat herkullisia, mutta näin vaan kanttarellikoppaan putosi yksi ääni lisää.

Hei hei Suomi. Arkeen lennetään haikein mutta hyvillä mielin mukana kassillinen kauniita muistoja.

Kommentit

Luetuimmat

Luukku 1: Kun saapuu joulu kaupunkiin

Makunystyrät kuntoon, Riikka ja Jyrki Sukula!

Ananaspizza! Mamma mia!

Koronahorroksesta herätys

Täytetyt paprikat ja parempi mieli